Mika Lintilä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/168122/all Wed, 13 Jun 2018 09:11:09 +0300 fi Ministeri Lintilä: Valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256810-ministeri-lintila-valtiolla-ei-ole-erityista-syyta-omistaa-nestetta <p>Suomen valtio on päättänyt <a href="http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tiedote">luopua</a> osasta Neste Oyj:n omistuksiaan.</p> <p>Tämä oli nähtävissä jo joulukuussa 2017, kun hyvää tarkoittavat hölmöt päättivät <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248639-hyvaa-tarkoittavat-holmot-ulkoistavat-neste-oyjn">vähentää</a> valtion osuuden alle puolen, jotta valtio menettäisi täyden päätäntävallan yhtiön päätöksissä.</p> <p>Tuolloin valtio päätti lahjoittaa noin 50 miljoonan euron edestä osakkeita lasten ja nuorten asiaa ajavalle Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiölle, josta kukaan ei ollut juuri edes kuullut ennen tuota.</p> <p>Lahjoituksen myötä valtion omistusosuus osakkeiden äänimäristä laski 50,1 prosentista 49,7 prosenttiin. Samalla Finnairista ja Fortumista tuli ainoat pörssiyhtiöt, joissa valtiolla on edelleen täysi päätäntävalta.</p> <p>Valtion julkistamassa osakemyynnissä se tarjoaa myyntiin 12,8 miljoonaa Nesteen osaketta. Tarkoituksena on tarjota osakkeita suomalaisille ja kansainvälisille sijoittajille nopeutetussa tarjousmenettelyssä, että mahdollisimman harva ehtisi reagoimaan.</p> <p>Osakemyynnin toteutuessa valtion omistus alenee 44,7 prosenttiin.</p> <p>&minus; Nesteen pitkään jatkuneen hyvän kurssikehityksen ansiosta yhtiön osuus valtion suoran pörssisalkun arvosta on jo lähes puolet. Samalla energiatoimialan painotus salkussa on kasvanut voimakkaasti, sanoo omistajaohjauksesta vastaava ministeri <strong>Mika Lintilä</strong>&nbsp;tiedotteessaan.</p> <p>Lintilä <a href="http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tiedote">painottaa</a> valtion jäävän edelleen yhtiön merkittäväksi omistajaksi, mutta hänen mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa yhtiön osakkeita nykyistä määrää ja nyt olisi sopiva hetki keventää salkkua.</p> <p>Toisin sanoen Nestettä myydään pelkästä myymisen ilosta. Terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle, vaikka sille ei ole mitään tarvetta.&nbsp;Suomalaisten poliitikkojen bisnesvainu on <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203944-suomen-pahimmat-bisnesmokat">edelleen</a> pettämätön.</p> <p>Nesteen viime vuosi oli erittäin menestyksekäs, sillä yhtiö takoi ennätystuloksen. Tilinpäätöksen mukaan vertailukelpoinen liikevoitto oli tilinpäätöksen mukaan 1&nbsp;101 milj. euroa ja liikevoitto hurjat 1&nbsp;171 mill. euroa. Tästä syystä osinkoakin ehdotettiin nostettavaksi yli 30 %:lla eli yhteensä 435 miljoonaan euroon. Suomen valtion kassaan tästä päätyi sievä 216 miljoonan euron potti.</p> <p>Lintilän mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä, mutta mielestäni valtiolla on kuitenkin tarpeeksi hyvät syyt jatkuvan tuoton turvaamiseen.</p> <p>Eipä tähän paljoa muuta voi todeta kuin..</p> <p>Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte.</p> <p>&nbsp;</p> Suomen valtio on päättänyt luopua osasta Neste Oyj:n omistuksiaan.

Tämä oli nähtävissä jo joulukuussa 2017, kun hyvää tarkoittavat hölmöt päättivät vähentää valtion osuuden alle puolen, jotta valtio menettäisi täyden päätäntävallan yhtiön päätöksissä.

Tuolloin valtio päätti lahjoittaa noin 50 miljoonan euron edestä osakkeita lasten ja nuorten asiaa ajavalle Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiölle, josta kukaan ei ollut juuri edes kuullut ennen tuota.

Lahjoituksen myötä valtion omistusosuus osakkeiden äänimäristä laski 50,1 prosentista 49,7 prosenttiin. Samalla Finnairista ja Fortumista tuli ainoat pörssiyhtiöt, joissa valtiolla on edelleen täysi päätäntävalta.

Valtion julkistamassa osakemyynnissä se tarjoaa myyntiin 12,8 miljoonaa Nesteen osaketta. Tarkoituksena on tarjota osakkeita suomalaisille ja kansainvälisille sijoittajille nopeutetussa tarjousmenettelyssä, että mahdollisimman harva ehtisi reagoimaan.

Osakemyynnin toteutuessa valtion omistus alenee 44,7 prosenttiin.

− Nesteen pitkään jatkuneen hyvän kurssikehityksen ansiosta yhtiön osuus valtion suoran pörssisalkun arvosta on jo lähes puolet. Samalla energiatoimialan painotus salkussa on kasvanut voimakkaasti, sanoo omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä tiedotteessaan.

Lintilä painottaa valtion jäävän edelleen yhtiön merkittäväksi omistajaksi, mutta hänen mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa yhtiön osakkeita nykyistä määrää ja nyt olisi sopiva hetki keventää salkkua.

Toisin sanoen Nestettä myydään pelkästä myymisen ilosta. Terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle, vaikka sille ei ole mitään tarvetta. Suomalaisten poliitikkojen bisnesvainu on edelleen pettämätön.

Nesteen viime vuosi oli erittäin menestyksekäs, sillä yhtiö takoi ennätystuloksen. Tilinpäätöksen mukaan vertailukelpoinen liikevoitto oli tilinpäätöksen mukaan 1 101 milj. euroa ja liikevoitto hurjat 1 171 mill. euroa. Tästä syystä osinkoakin ehdotettiin nostettavaksi yli 30 %:lla eli yhteensä 435 miljoonaan euroon. Suomen valtion kassaan tästä päätyi sievä 216 miljoonan euron potti.

Lintilän mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä, mutta mielestäni valtiolla on kuitenkin tarpeeksi hyvät syyt jatkuvan tuoton turvaamiseen.

Eipä tähän paljoa muuta voi todeta kuin..

Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte.

 

]]>
110 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256810-ministeri-lintila-valtiolla-ei-ole-erityista-syyta-omistaa-nestetta#comments Kotimaa Juha Sipilä Mika Lintilä Neste Omistajaohjaus Wed, 13 Jun 2018 06:11:09 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256810-ministeri-lintila-valtiolla-ei-ole-erityista-syyta-omistaa-nestetta
M Deljagin pyytää anteeksi Fortumilta, ministeri Lintilältä, Supolta ja PM:ltä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254060-m-deljagin-pyytaa-anteeksi-fortumilta-ministeri-lintilalta-supolta-ja-pmlta <p><em><strong>Tunnettu Venäläinen ekonomisti Mihail Deljagin vastaa.&nbsp;</strong> </em></p><p><em>Hän pyytää anteeksi Fortumilta, ministeri Lintilältä ja Suomen puolustusministeriltä ja Supon johtajalta - vetoaa virheeseen vuosien takaisessa artikkelissa, jota Suomi ja suomalaiset eivät ole oikaiseet.&nbsp; Hän myös ilmoittaa, ettei ole <strong>koskaan ollut Vladimir Putinin tai muiden venäläisten presidenttien neuvonantaja</strong>.</em></p><p><em>*</em></p><p><em><strong>&quot;Valtion valvoma Fortum aikoo haastaa Mihail Delyaginin artikkelistaan&quot;</strong></em></p><p>Deljagin 16.4.2018;&nbsp; <a href="https://delyagin.ru/articles/183-novosti/58327-finskiy-gosudarstvennyy-kontsern-fortum-sobiraetsja-sudit-sja-iz-za-stat-i-m-g-deljagina"><u>https://delyagin.ru/articles/183-novosti/58327-finskiy-gosudarstvennyy-kontsern-fortum-sobiraetsja-sudit-sja-iz-za-stat-i-m-g-deljagina</u></a></p><p>Финский государственный концерн Fortum собирается судиться из-за статьи М.Г.Делягина</p><p><strong>Suomen valtion omistama energiayhtiö Fortum</strong> aikoi haastaa M.G. Deljaginin mainitun artikkelin johdosta &nbsp;&nbsp;&rdquo;<strong>Kun vieraat ovat mestareita&rdquo;. (&quot;Kun vieraat tulevat omistajaksi, Venäjän elintärkeiden talousalueiden suojelun on oltava ehdottomasti</strong>&quot;) &ndash;verkkoartikkelin johdosta, kertoi Fortumin hallituksen puheenjohtaja, joka mainittiin olevan puolustusministerin ja &quot;Suomen poliittisen poliisin edustaja&quot;. &ndash; Katso <a href="http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253893-mihail-deljagin-putinin-lahipiirin-mies-vai-hieman-etaisempi"><u>http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253893-mihail-deljagin-putinin-lahipiirin-mies-vai-hieman-etaisempi</u></a></p><p><br />Suomen Talousministeri <strong>Mika Lintilä</strong> kertoi &quot;<strong>Helsingin Sanomat</strong>&quot; -lehdelle (<em>venäjäksi, raportoitu &quot;ja Fontanka.ru</em>&quot;), että tiedot ovat vääriä. Kommentoidessaan, että Venäjällä yksityistämiseen osallistuva Fortum on valtionyhtiö, hän huomautti, että Suomen valtio ei toteuta sen operatiivista hallintoa.&nbsp; <a href="https://www.fontanka.ru/2018/04/16/054/"><u>https://www.fontanka.ru/2018/04/16/054/</u></a> &nbsp;&amp; <a href="https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/delyagin_izvinilsya_pered_fortum_za_publikatsiyu_v_rossiiskoi_gazete/10163292"><u>https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/delyagin_izvinilsya_pered_fortum_za_publikatsiyu_v_rossiiskoi_gazete/10163292</u></a></p><p><strong>Mihail Deljagin toteaa</strong>: &quot;Ensinnäkin, vahvistan, että kaikki tiedot Fortumin hallituksen jäsenistä on &nbsp;otettu artikkelista A<strong>.Rodina&quot; &quot;Raha siirtyy tuomarille Cheljabinskissä</strong>&quot; tytäryhtiö &quot;on suomalainen energiayhtiö ryhmä Fortum pään <strong>Alexander Chuvaev</strong> tuo satoja miljoonia&quot; sisään. (Julkaistu) &quot;Yleinen sanomalehti&quot; 31. toukokuuta 2016, ja uusintapainos portaali compromat.ru (skannaa julkaisujen lopussa tämän artikkelin) eivät vastaa todellisuutta. <a href="https://og.ru/business/2016/05/31/81244"><u>https://og.ru/business/2016/05/31/81244</u></a></p><p><strong>Tältä osin esitän syvän ja vilpittömän anteeksipyyntöni Fortumille, Suomen puolustusministeriön ja suojelupoliisin johtajille, sekä kaikille muille henkilöille, jotka tunsivat loukkaantuneensa tästä julkaisusta. Ja tietenkin ministeri Lintilälle, joka joutui reagoimaan.&nbsp; </strong></p><p>Koska Fortum ja sen omistaja - Suomen valtio - eivät kiistäneet näitä julkaisuja lähes kahteen vuoteen näkyvällä tavalla, minulla oli jokin syy luottaa heihin ja luottaa niihin.</p><p>Venäläisten toimittajien puolustamiseksi voin vain todeta, että he todennäköisesti vastaavat <strong>suomalaisille kollegoilleen, jotka kutsuivat minua Helsingin Sanomissa &quot;yhdeksi presidentti Putinin talousneuvojista</strong>&quot; <em>(&rdquo;Sen oli kirjoittanut Mihail Deljagin, joka on yksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin talousneuvonantista</em>&rdquo;) . Riittää, että hyödynnät Yandexia, Googlea tai niiden eurooppalaista vastapuolta (jos sellainen on olemassa) <strong>varmistaaksesi, etten ole koskaan ollut Vladimir Putinin tai muiden venäläisten presidenttien neuvonantaja</strong>.</p><p>Samalla ministeri <strong>Lintilälle</strong> toteaa, että Suomen hallitus ei toteuta Fortumin operatiivista hallintaa, (joten sillä) mielestäni ei ole mitään tekemistä käsiteltävien aiheiden kanssa.</p><p>Toisaalta artikkelissani puhutaan orjallisesta riippuvuudesta niiden maiden valtiollisista viranomaisista, jotka ovat valloittaneet meitä vastaan, kunnes kylmän sodan tuhoaminen ei ole pelkästään länsimaiden valtion omistamia yrityksiä vaan koko länsimaista liiketoimintaa sellaisena, mitä voimme nähdä paremmin esimerkiksi pitkästä sanktioista bacchanalian esimerkissä. Viittaus tähän seikkaan ei koske (vain) Fortumia, vaan koko Länsi-yrityskenttää kokonaisuutena</p><p>Toisaalta, en ole koskaan todennut, että Suomen hallitus hallitsee suoraan ja huolehtisi suurista energiayhtiöistä. Mainitsin että Suomen valtion &quot;valvonta&quot; Fortumille Life Support Systemsin Venäjän alueiden ei ole toiminnassa, mutta on luonteeltaan strateginen - ei siis läpi päivittäisen operatiivisen johdon, mutta omaisuuden suhteet. Valtion omistamiin asenteisiin nähden Suomen hallitus ei ole erilainen kuin Venäjän hallitus, joka ei myöskään harjoita &quot;Sberbankin&quot;, &quot;Rosnano&quot;, RZhD jne. (päivittäisohjailua, vh) - Kuitenkin Venäjän hallitus, toisin kuin Suomen hallitus, joutuu jatkuvasti kärsimään yksityistämisen ja epäluottamuksen vaikutuksista omistuksensa vuoksi.</p><p>Suomen talousministerin julkisuuteen antaman lausunnon taustalla vaikuttavat paineet selkeätä osoituksesta pahamaineiseen &quot;kaksinaismoralismiin&quot;, joka on juuri sitä, mitä Länsi -poliitikot tunnustavat normaalina maidensa - kuten valtion omistukseen strategisesti tärkeiden yritysten - ne voi hyväksyä sitä, Venäjän ja kamppailee yksityistämisen määrääminen Venäjälle yhdessä tai toisessa. Ehkä ministeri <strong>Lintilä</strong> ei tue yksityistämistä Venäjällä henkilökohtaisesti, mutta Suomen valtio, jossa hän on (merkittävässä asemassa, vh), tekee tästä aiheesta varsin selkeän kannan, eikä vähiten hämmentynyt (jos) Venäjän osallistuminen yksityistämiseen (tuottaisi?) huolta Suomen valtiolle.</p><p>Samanaikaisesti kun länsimaat rajoittavat venäläisiä valtionyhtiöitä (kuten Gazpromia) nimenomaan valtion omistuksensa vuoksi, joka julistetaan avoimesti; Ohjeet valtionyhtiön omistukseen välittömästi aiheuttavat vastalauseita.</p><p>Suomen hallituksen vastaus artikkeliin näyttää naurettavan hermostuneelta: Ministeri <strong>Lintilä</strong> esittää mahdollista keskustelua <strong>Suomen presidentin ja Venäjän presidentin</strong> (välillä, vh) (voi olla vain iloinen Suomessa, jonka mukaan se, oikeastaan mitään ei tapahdu, ja että viranomaisilla ei todellakaan ole mitään tekemistä) ja alkaa sitten väitellä &quot;ROSATOM&quot; AES &quot;Hanhikiven-1&quot; (6,5%, josta saatu Fortum) rakentamisesta. Koska Suomen viranomaisille ei ole vielä myönnetty lupaa rakentaa sitä, vaikka he ovat saaneet Venäjältä 1 miljardin euron investoinnin (ja ottaen huomioon myös TVEL: n ja Fortumin välinen polttoainetta koskeva sopimuksen ydinmodifikaation kehittämisestä ydinvoimalassa &quot;Loviisa&quot;, on tehty vasta äskettäin.)</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tunnettu Venäläinen ekonomisti Mihail Deljagin vastaa. 

Hän pyytää anteeksi Fortumilta, ministeri Lintilältä ja Suomen puolustusministeriltä ja Supon johtajalta - vetoaa virheeseen vuosien takaisessa artikkelissa, jota Suomi ja suomalaiset eivät ole oikaiseet.  Hän myös ilmoittaa, ettei ole koskaan ollut Vladimir Putinin tai muiden venäläisten presidenttien neuvonantaja.

*

"Valtion valvoma Fortum aikoo haastaa Mihail Delyaginin artikkelistaan"

Deljagin 16.4.2018;  https://delyagin.ru/articles/183-novosti/58327-finskiy-gosudarstvennyy-kontsern-fortum-sobiraetsja-sudit-sja-iz-za-stat-i-m-g-deljagina

Финский государственный концерн Fortum собирается судиться из-за статьи М.Г.Делягина

Suomen valtion omistama energiayhtiö Fortum aikoi haastaa M.G. Deljaginin mainitun artikkelin johdosta   ”Kun vieraat ovat mestareita”. ("Kun vieraat tulevat omistajaksi, Venäjän elintärkeiden talousalueiden suojelun on oltava ehdottomasti") –verkkoartikkelin johdosta, kertoi Fortumin hallituksen puheenjohtaja, joka mainittiin olevan puolustusministerin ja "Suomen poliittisen poliisin edustaja". – Katso http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253893-mihail-deljagin-putinin-lahipiirin-mies-vai-hieman-etaisempi


Suomen Talousministeri Mika Lintilä kertoi "Helsingin Sanomat" -lehdelle (venäjäksi, raportoitu "ja Fontanka.ru"), että tiedot ovat vääriä. Kommentoidessaan, että Venäjällä yksityistämiseen osallistuva Fortum on valtionyhtiö, hän huomautti, että Suomen valtio ei toteuta sen operatiivista hallintoa.  https://www.fontanka.ru/2018/04/16/054/  & https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/delyagin_izvinilsya_pered_fortum_za_publikatsiyu_v_rossiiskoi_gazete/10163292

Mihail Deljagin toteaa: "Ensinnäkin, vahvistan, että kaikki tiedot Fortumin hallituksen jäsenistä on  otettu artikkelista A.Rodina" "Raha siirtyy tuomarille Cheljabinskissä" tytäryhtiö "on suomalainen energiayhtiö ryhmä Fortum pään Alexander Chuvaev tuo satoja miljoonia" sisään. (Julkaistu) "Yleinen sanomalehti" 31. toukokuuta 2016, ja uusintapainos portaali compromat.ru (skannaa julkaisujen lopussa tämän artikkelin) eivät vastaa todellisuutta. https://og.ru/business/2016/05/31/81244

Tältä osin esitän syvän ja vilpittömän anteeksipyyntöni Fortumille, Suomen puolustusministeriön ja suojelupoliisin johtajille, sekä kaikille muille henkilöille, jotka tunsivat loukkaantuneensa tästä julkaisusta. Ja tietenkin ministeri Lintilälle, joka joutui reagoimaan. 

Koska Fortum ja sen omistaja - Suomen valtio - eivät kiistäneet näitä julkaisuja lähes kahteen vuoteen näkyvällä tavalla, minulla oli jokin syy luottaa heihin ja luottaa niihin.

Venäläisten toimittajien puolustamiseksi voin vain todeta, että he todennäköisesti vastaavat suomalaisille kollegoilleen, jotka kutsuivat minua Helsingin Sanomissa "yhdeksi presidentti Putinin talousneuvojista" (”Sen oli kirjoittanut Mihail Deljagin, joka on yksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin talousneuvonantista”) . Riittää, että hyödynnät Yandexia, Googlea tai niiden eurooppalaista vastapuolta (jos sellainen on olemassa) varmistaaksesi, etten ole koskaan ollut Vladimir Putinin tai muiden venäläisten presidenttien neuvonantaja.

Samalla ministeri Lintilälle toteaa, että Suomen hallitus ei toteuta Fortumin operatiivista hallintaa, (joten sillä) mielestäni ei ole mitään tekemistä käsiteltävien aiheiden kanssa.

Toisaalta artikkelissani puhutaan orjallisesta riippuvuudesta niiden maiden valtiollisista viranomaisista, jotka ovat valloittaneet meitä vastaan, kunnes kylmän sodan tuhoaminen ei ole pelkästään länsimaiden valtion omistamia yrityksiä vaan koko länsimaista liiketoimintaa sellaisena, mitä voimme nähdä paremmin esimerkiksi pitkästä sanktioista bacchanalian esimerkissä. Viittaus tähän seikkaan ei koske (vain) Fortumia, vaan koko Länsi-yrityskenttää kokonaisuutena

Toisaalta, en ole koskaan todennut, että Suomen hallitus hallitsee suoraan ja huolehtisi suurista energiayhtiöistä. Mainitsin että Suomen valtion "valvonta" Fortumille Life Support Systemsin Venäjän alueiden ei ole toiminnassa, mutta on luonteeltaan strateginen - ei siis läpi päivittäisen operatiivisen johdon, mutta omaisuuden suhteet. Valtion omistamiin asenteisiin nähden Suomen hallitus ei ole erilainen kuin Venäjän hallitus, joka ei myöskään harjoita "Sberbankin", "Rosnano", RZhD jne. (päivittäisohjailua, vh) - Kuitenkin Venäjän hallitus, toisin kuin Suomen hallitus, joutuu jatkuvasti kärsimään yksityistämisen ja epäluottamuksen vaikutuksista omistuksensa vuoksi.

Suomen talousministerin julkisuuteen antaman lausunnon taustalla vaikuttavat paineet selkeätä osoituksesta pahamaineiseen "kaksinaismoralismiin", joka on juuri sitä, mitä Länsi -poliitikot tunnustavat normaalina maidensa - kuten valtion omistukseen strategisesti tärkeiden yritysten - ne voi hyväksyä sitä, Venäjän ja kamppailee yksityistämisen määrääminen Venäjälle yhdessä tai toisessa. Ehkä ministeri Lintilä ei tue yksityistämistä Venäjällä henkilökohtaisesti, mutta Suomen valtio, jossa hän on (merkittävässä asemassa, vh), tekee tästä aiheesta varsin selkeän kannan, eikä vähiten hämmentynyt (jos) Venäjän osallistuminen yksityistämiseen (tuottaisi?) huolta Suomen valtiolle.

Samanaikaisesti kun länsimaat rajoittavat venäläisiä valtionyhtiöitä (kuten Gazpromia) nimenomaan valtion omistuksensa vuoksi, joka julistetaan avoimesti; Ohjeet valtionyhtiön omistukseen välittömästi aiheuttavat vastalauseita.

Suomen hallituksen vastaus artikkeliin näyttää naurettavan hermostuneelta: Ministeri Lintilä esittää mahdollista keskustelua Suomen presidentin ja Venäjän presidentin (välillä, vh) (voi olla vain iloinen Suomessa, jonka mukaan se, oikeastaan mitään ei tapahdu, ja että viranomaisilla ei todellakaan ole mitään tekemistä) ja alkaa sitten väitellä "ROSATOM" AES "Hanhikiven-1" (6,5%, josta saatu Fortum) rakentamisesta. Koska Suomen viranomaisille ei ole vielä myönnetty lupaa rakentaa sitä, vaikka he ovat saaneet Venäjältä 1 miljardin euron investoinnin (ja ottaen huomioon myös TVEL: n ja Fortumin välinen polttoainetta koskeva sopimuksen ydinmodifikaation kehittämisestä ydinvoimalassa "Loviisa", on tehty vasta äskettäin.)

*

]]>
3 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254060-m-deljagin-pyytaa-anteeksi-fortumilta-ministeri-lintilalta-supolta-ja-pmlta#comments Energiapolitiikka Fortum Mihail Deljagin Mika Lintilä Vladimir Putin Thu, 19 Apr 2018 10:23:07 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254060-m-deljagin-pyytaa-anteeksi-fortumilta-ministeri-lintilalta-supolta-ja-pmlta
Aprillipäivä? - "Fortum ei välttele veroja, eikä Irlanti ole veroparatiisi" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi <p><strong>Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.</strong></p><p>Iltalehden <a href="http://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">paljastuksen mukaan</a> Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa.&nbsp;</p><p>Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa.&nbsp;</p><p>Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa.&nbsp;</p><p>Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa.&nbsp;</p><p><strong>ILTALEHDEN HAASTATTELEMA</strong> Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen <a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">tuoreeltaan</a>, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.</p><p>Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.</p><p>Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan.&nbsp;</p><p>Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.</p><p>Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on?&nbsp;</p><p>Mistä hitosta tässä oikein on kyse?</p><p>No taikuudesta tietenkin.&nbsp;Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.</p><p><strong>EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA</strong> vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.</p><p>Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt.&nbsp;Tosin eipä tuolta <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712052200583376_pi.shtml">mustalta listalta</a> löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.</p><p>Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker<strong>&nbsp;</strong>on itse <a href="http://www.ts.fi/uutiset/talous/697304/Luxemburgin+verosopimukset+kummittelevat+Junckerille">ollut tekemässä</a> salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.</p><p>Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">salaisia sopimuksia</a> muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">maksaa</a> vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan?&nbsp;Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse?&nbsp;</p><p><strong>KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET</strong> osoittavat, että <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-kylla-irlanti-on-veroparatiisi/e32450e4-275b-3755-b8f4-4eca42423e2e">yritykset maksavat</a> Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä &quot;Double Irish&quot;.&nbsp;Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin..&nbsp;</p><p>Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa.&nbsp;Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään.&nbsp;Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään.&nbsp;Se on yleistä ja ennen kaikkea&nbsp; täysin laillista.</p><p>Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka.&nbsp;En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.</p><p>Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.</p><p>Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lähde:<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml"> Iltalehti -&nbsp;Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa</a>&nbsp;</em><em><a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">- maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.

Iltalehden paljastuksen mukaan Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa. 

Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa. 

Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa. 

Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa. 

ILTALEHDEN HAASTATTELEMA Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen tuoreeltaan, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.

Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.

Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan. 

Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.

Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on? 

Mistä hitosta tässä oikein on kyse?

No taikuudesta tietenkin. Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.

EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.

Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt. Tosin eipä tuolta mustalta listalta löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.

Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on itse ollut tekemässä salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.

Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee salaisia sopimuksia muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten maksaa vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan? Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse? 

KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET osoittavat, että yritykset maksavat Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä "Double Irish". Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin.. 

Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa. Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään. Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään. Se on yleistä ja ennen kaikkea  täysin laillista.

Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka. En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.

Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.

Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.

 

Lähde: Iltalehti - Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa - maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa

 

 

 

 

]]>
46 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi#comments Kotimaa Fortum Irlanti Jean-Claude Juncker Mika Lintilä Veronkierto Fri, 23 Mar 2018 04:31:16 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi
Ministeri Lintilä läksyttää suomalaisia ulkomaanmatkoista http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239917-ministeri-lintila-laksyttaa-suomalaisia-ulkomaanmatkoista <p>Suomalainen. Elämäsi ei ole vielä tarpeeksi ankeaa ja kurjaa.&nbsp;</p> <p>Tai ei ainakaan elinkeinoministeri <strong>Mika Lintilän</strong> (kesk.) mielestä.</p> <p>Lintilä nimittäin kertoo Ylen Aamu-tv:ssä, että tavoitteena on saada jokainen suomalainen lomailemaan kotimaassa, koska ulkomaanmatkat ovat kansantaloudellinen kustannuserä.</p> <p>&ndash; Meillä on menossa haaste &rdquo;lomaile Suomessa&rdquo;. Lomailu kotimaassa kannattaa. Se jättää kaikki eurot kotimaahan. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaanmatkan, joka toisi 800 miljoonaa euroa lisää alalle ja noin 7 000 työpaikkaa, Lintilä sanoo.</p> <p>Nyt työttömyydestä aletaan siis syyllistämään ihmisiä, jotka lomailevat ulkomailla. Se on epäisänmaallista, koska rahat katoavat kotimaan kierrosta.&nbsp;</p> <p>&ndash; Meidän kotimaan matkailu on aliarvostettua. Me lähdemme hakemaan ulkomaan kohteita, joihin halutaan tutustua. Mutta luulen, että aika harva on lasi-iglussa nukkunut tai käynyt karhuja katsomassa erämaassa. Meillä on kotimaassa erittäin mielenkiintoisia kohteita. Ne on löydettävä ja kyllä ne pitäisi pystyä tuotteistamaan. Me olemme pikkaisen vaatimattomia, ministeri toteaa ymmärtäväiseen sävyyn.</p> <p>Montakohan yötä Lintilä on itse viettänyt jääigluissa? Käynyt karhuja katsomassa.</p> <p>Suomi on <a href="http://nannystateindex.org/finland-2017/">tutkitusti</a> maailman pahin holhousvaltio. Onkohan ministerillä käynyt koskaan mielessä, että ehkä suomalaisetkin haluavat edes kerran vuodessa ottaa vähän rennommin? Maamme kehnoja sääolosuhteita yhtään väheksymättä. Suomessa on kylmää lähes kymmenen kuukautta vuodesta. Nuo jääiglut eivät välttämättä sillä tavalla nappaa tai puhuttele, kun vielä kesäkuussakin saattaa tulla lunta taivaan täydeltä. Hintatasokin on hyvä ottaa huomioon. Harvalla suomalaisella nimittäin on varaa lomailla kotimaassaan.</p> <p>Hallituksen edustajana Lintilällä ei muutenkaan ole paljoa varaa puhua kotiinpäin vetämisestä, kun pääministerimme <strong>Juha Sipilä</strong>&nbsp;(kesk.) piilottelee varojaan verovapaan kuoren sisällä ja ministerit leikkailevat yhteisten talkoiden nimissä työntekijöiden lomarahoja. Maineikkaasta hallintarekisterejä koskevasta kärkihankkeesta puhumattakaan, jonka avulla veronkierrosta tehtiin entistäkin helpompaa. Tämä sote-uudistus terveysjättiläisineen ei myöskään kuulosta varsinaisesti miltään kansantalouden voittokululta.</p> <p>Eiköhän nämä hallitukset yhteiset talkoot ole jo nähty.</p> <p><strong><em>&quot;Jos jokainen suomalainen söisi vuoden jokaisena päivänä vähintään yhden purkin hapansilakkaa, niin hapansilakkatehtaalle saataisiin ainaki 3 000 uutta työpaikkaa! &quot;</em></strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Lähde:<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/224917-ministeri-patistaa-tvssa-jokainen-suomalainen-kotimaanlomalle-toisi-7-000-tyopaikkaa">&nbsp;Uusi Suomi</a></em></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen. Elämäsi ei ole vielä tarpeeksi ankeaa ja kurjaa. 

Tai ei ainakaan elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä.

Lintilä nimittäin kertoo Ylen Aamu-tv:ssä, että tavoitteena on saada jokainen suomalainen lomailemaan kotimaassa, koska ulkomaanmatkat ovat kansantaloudellinen kustannuserä.

– Meillä on menossa haaste ”lomaile Suomessa”. Lomailu kotimaassa kannattaa. Se jättää kaikki eurot kotimaahan. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaanmatkan, joka toisi 800 miljoonaa euroa lisää alalle ja noin 7 000 työpaikkaa, Lintilä sanoo.

Nyt työttömyydestä aletaan siis syyllistämään ihmisiä, jotka lomailevat ulkomailla. Se on epäisänmaallista, koska rahat katoavat kotimaan kierrosta. 

– Meidän kotimaan matkailu on aliarvostettua. Me lähdemme hakemaan ulkomaan kohteita, joihin halutaan tutustua. Mutta luulen, että aika harva on lasi-iglussa nukkunut tai käynyt karhuja katsomassa erämaassa. Meillä on kotimaassa erittäin mielenkiintoisia kohteita. Ne on löydettävä ja kyllä ne pitäisi pystyä tuotteistamaan. Me olemme pikkaisen vaatimattomia, ministeri toteaa ymmärtäväiseen sävyyn.

Montakohan yötä Lintilä on itse viettänyt jääigluissa? Käynyt karhuja katsomassa.

Suomi on tutkitusti maailman pahin holhousvaltio. Onkohan ministerillä käynyt koskaan mielessä, että ehkä suomalaisetkin haluavat edes kerran vuodessa ottaa vähän rennommin? Maamme kehnoja sääolosuhteita yhtään väheksymättä. Suomessa on kylmää lähes kymmenen kuukautta vuodesta. Nuo jääiglut eivät välttämättä sillä tavalla nappaa tai puhuttele, kun vielä kesäkuussakin saattaa tulla lunta taivaan täydeltä. Hintatasokin on hyvä ottaa huomioon. Harvalla suomalaisella nimittäin on varaa lomailla kotimaassaan.

Hallituksen edustajana Lintilällä ei muutenkaan ole paljoa varaa puhua kotiinpäin vetämisestä, kun pääministerimme Juha Sipilä (kesk.) piilottelee varojaan verovapaan kuoren sisällä ja ministerit leikkailevat yhteisten talkoiden nimissä työntekijöiden lomarahoja. Maineikkaasta hallintarekisterejä koskevasta kärkihankkeesta puhumattakaan, jonka avulla veronkierrosta tehtiin entistäkin helpompaa. Tämä sote-uudistus terveysjättiläisineen ei myöskään kuulosta varsinaisesti miltään kansantalouden voittokululta.

Eiköhän nämä hallitukset yhteiset talkoot ole jo nähty.

"Jos jokainen suomalainen söisi vuoden jokaisena päivänä vähintään yhden purkin hapansilakkaa, niin hapansilakkatehtaalle saataisiin ainaki 3 000 uutta työpaikkaa! "

 

Lähde: Uusi Suomi

 

]]>
77 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239917-ministeri-lintila-laksyttaa-suomalaisia-ulkomaanmatkoista#comments #lomatalkoot Elinkeinoministeriö hallitus Matkailu Mika Lintilä Mon, 10 Jul 2017 06:54:42 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239917-ministeri-lintila-laksyttaa-suomalaisia-ulkomaanmatkoista
Valtava joukko suomalaisia nyt vain menetetään http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan <p>Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 100 000 avointa työpaikkaa ja työttömiä noin 300 000, laajemman määritelmän mukaan <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79473/TKAT_Helmi_2017.pdf">työtä vailla</a> on paljon useampikin.</p><p>Täällä on työmarkkinoilla niin sanottu kohtaanto-ongelma. Monella alalla ja alueella on työvoimapulaa ja jostain kunnasta ei löydy millään minkäänlaisia töitä.</p><p>Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kutsunut työvoimapulaa ja vallitsevaa tilannetta &rdquo;lähes hirtehiseksi&rdquo;. Hän on puuttunut tärkeään asiaan, vaikka sanavalinta on hieman erikoinen.</p><p>Totta on, että kaikki työttömät eivät lähde työn perään toiseen kaupunkiin saman maakunnan alueella, saatikka toiselle puolelle maata tai peräti Ruotsiin toimeentuloa etsimään, kuten joskus on ollut tapana. Myös <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/01042017/art-2000005151777.html">Helsingin Sanomat kertoi</a> tästä ilmiöstä viikonvaihteessa esitellessään Salon työttömien näkemyksiä Uudessakaupungissa alle 150 kilometrin päässä vapaana olevista työpaikoista.</p><p>Syyt suomalaiseen kohtaanto-ongelmaan ovat moninaiset: puolisolle ei löydy töitä, asuntoa on vaikea saada muuttovoittokaupungista ja vanhasta omistusasunnosta on muuttotappioalueella vaikea päästä eroon, lasten kouluja, harrastuksia ja kaveripiiriä ei olla halukkaita vaihtamaan, tarjottu työ on osa-aikaista tai määräaikaista jne.</p><p>Hallitusherrat ja -rouvat pohtivat tässä kuussa puoliväliriihen yhteydessä tukitoimia, joilla ihmisten liikkuvuutta voitaisiin parantaa. Hallitus siis kaavailee jo <a href="http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/tyottomille-tuli-lisaa-keppia-mita-mielta-olet-tyottomyysturvan-heikennyksista">tarjotun kepin lisäksi</a> porkkanaa heille, jotka lähtevät työn perään kauemmas.</p><p>&rdquo;Onko se esimerkiksi muuttokorvauksia tai pitemmistä työmatkoista johtuvien korvausten nostamista&rdquo;, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9542920?origin=rss">pohtii Ylen haastattelussa</a>. Tämä saa kannatusta ekonomistipiireiltä, <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/muuttoraha--tyollisten-koulutus--palkkajoustot---ekonomistit-tarjoavat-keinoja-tyon-ja-tekijoiden-tormayttamiseksi/XDdkrHFd">kuten Kauppalehti tänään kertoo</a>.</p><p>Periaatteessa tämä onkin järkevää, jos se auttaa edes vähän helpottamaan ongelmia työmarkkinoilla ja meillä on siihen varaa. Mutta onko meillä varaa tarjota apua velkaisen valtiomme pussista aina ongelman havaitessamme?</p><p>Ja miten saada tuhannet työttömät ja tuhannet työpaikat kohtaamaan esimerkiksi Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, missä ainakin on työvoimapulaa?</p><p>Melko suuren ihmisjoukon osalta tiedetään, ettei mitenkään. Esimerkiksi työmarkkinakeskusjärjestö STTK muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömyyspommi on kovempi kuin 1990-luvulla.</p><p>Suomen noin 120 000 pitkäaikaistyöttömästä noin 60 000 ei palaa koskaan töihin, heidät &rdquo;menetetään&rdquo;, STTK kuvaa. Se on tylyä todellisuutta talousnousun ja työllistämispyrkimysten keskellä.</p> Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 100 000 avointa työpaikkaa ja työttömiä noin 300 000, laajemman määritelmän mukaan työtä vailla on paljon useampikin.

Täällä on työmarkkinoilla niin sanottu kohtaanto-ongelma. Monella alalla ja alueella on työvoimapulaa ja jostain kunnasta ei löydy millään minkäänlaisia töitä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kutsunut työvoimapulaa ja vallitsevaa tilannetta ”lähes hirtehiseksi”. Hän on puuttunut tärkeään asiaan, vaikka sanavalinta on hieman erikoinen.

Totta on, että kaikki työttömät eivät lähde työn perään toiseen kaupunkiin saman maakunnan alueella, saatikka toiselle puolelle maata tai peräti Ruotsiin toimeentuloa etsimään, kuten joskus on ollut tapana. Myös Helsingin Sanomat kertoi tästä ilmiöstä viikonvaihteessa esitellessään Salon työttömien näkemyksiä Uudessakaupungissa alle 150 kilometrin päässä vapaana olevista työpaikoista.

Syyt suomalaiseen kohtaanto-ongelmaan ovat moninaiset: puolisolle ei löydy töitä, asuntoa on vaikea saada muuttovoittokaupungista ja vanhasta omistusasunnosta on muuttotappioalueella vaikea päästä eroon, lasten kouluja, harrastuksia ja kaveripiiriä ei olla halukkaita vaihtamaan, tarjottu työ on osa-aikaista tai määräaikaista jne.

Hallitusherrat ja -rouvat pohtivat tässä kuussa puoliväliriihen yhteydessä tukitoimia, joilla ihmisten liikkuvuutta voitaisiin parantaa. Hallitus siis kaavailee jo tarjotun kepin lisäksi porkkanaa heille, jotka lähtevät työn perään kauemmas.

”Onko se esimerkiksi muuttokorvauksia tai pitemmistä työmatkoista johtuvien korvausten nostamista”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pohtii Ylen haastattelussa. Tämä saa kannatusta ekonomistipiireiltä, kuten Kauppalehti tänään kertoo.

Periaatteessa tämä onkin järkevää, jos se auttaa edes vähän helpottamaan ongelmia työmarkkinoilla ja meillä on siihen varaa. Mutta onko meillä varaa tarjota apua velkaisen valtiomme pussista aina ongelman havaitessamme?

Ja miten saada tuhannet työttömät ja tuhannet työpaikat kohtaamaan esimerkiksi Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, missä ainakin on työvoimapulaa?

Melko suuren ihmisjoukon osalta tiedetään, ettei mitenkään. Esimerkiksi työmarkkinakeskusjärjestö STTK muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömyyspommi on kovempi kuin 1990-luvulla.

Suomen noin 120 000 pitkäaikaistyöttömästä noin 60 000 ei palaa koskaan töihin, heidät ”menetetään”, STTK kuvaa. Se on tylyä todellisuutta talousnousun ja työllistämispyrkimysten keskellä.

]]>
35 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan#comments Kotimaa Mika Lintilä Pitkäaikaistyöttömyys Tue, 04 Apr 2017 07:04:55 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan
Sipilän ja Lintilän suhteeton Pohjanmaa-tuki http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231146-sipilan-ja-lintilan-suhteeton-pohjanmaa-tuki <p>Pääministeri Sipilä totesi eilisessä puheessaan ylpeänä kotiseudustaan: &quot;Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa&rdquo;</p><p>Jos Pohjanmaa on se, joka pärjää, niin miksi nämä kaksi Pohjanmaalta kotoisin olevaa ministeriä pumppaavat sinne EU:n rakennetukea ja hankkeita suhteettomasti? <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213669-paatos-346-milj-eusta-painotetaan-pk-yritysten-kansainvalistymista">Hallitus päätti 2.2.2017 EU:n rakennerahaston ja valtion rahoituksen jaosta</a>. Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.</p><p>Nykyisen Työ- ja elinkeinoministerin Lintilän ja pääministeri Sipilän kotiseudulle Pohjanmaalle menee tuosta potista Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle noin 88 miljoonaa ja liittojen sekä&nbsp; maakuntaliittojen kautta vielä 19,5 miljoonaa. Yhteensä tästä saadaan lähes kolmannes potista eli 107,5 miljoonaa. Rahanjaon perusteita ei olla suoraan missään avattu. Aiemmin tästä kirjoittaessani esitettiin kommentti, että ei niitä voi Uudellemaallekaan jakaa. Tämä ei edes pidä itse asiassa paikkaansa, mutta en sitä edes tavoittele. Näiden kahden lisäksi on aika paljon muutakin Suomea.</p><p>Lisäksi Lintilän masinoimana ja varmaankin Sipilän siunaamana viralliseksi Teslan tehdaspaikkaehdotukseksi yhtäkkiä valittiin Vaasa, tuo Lintilän vaalipiiri Pohjanmaalta. Muut ehdokkaat jätettiin rannalle vinkumaan.</p><p>Ainahan on vedetty kotiinpäin näissä asioissa, mutta nyt tämä Kepun johdolla vaikuttaisi olevan taas tavallista räikeämpää. Aikooko Sipilän hallitus kenties saavuttaa päätavoitteensa työllistämisasteen osalta nostamalla Pohjanmaan huippulukemiin välittämättä alueellisesta tasa-arvosta? Ei kuulosta kovin reilulta muuta Suomea kohtaan.</p><p>EDIT 9.2.2017 klo 13:55: Kommenteissa nostettiin esille rahojen tarkoitus: &quot;Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla.&quot;</p><p>Kysymys kuuluu: kuinka hemmetissä voi sama pääministeri jaettuaan noilla perusteilla suurimman potin Pohjanmaalle kehua sen työllisyyden olevan Suomen paras Ahvenanmaan jälkeen. Kepu pettää taas!!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilä totesi eilisessä puheessaan ylpeänä kotiseudustaan: "Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa”

Jos Pohjanmaa on se, joka pärjää, niin miksi nämä kaksi Pohjanmaalta kotoisin olevaa ministeriä pumppaavat sinne EU:n rakennetukea ja hankkeita suhteettomasti? Hallitus päätti 2.2.2017 EU:n rakennerahaston ja valtion rahoituksen jaosta. Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Nykyisen Työ- ja elinkeinoministerin Lintilän ja pääministeri Sipilän kotiseudulle Pohjanmaalle menee tuosta potista Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle noin 88 miljoonaa ja liittojen sekä  maakuntaliittojen kautta vielä 19,5 miljoonaa. Yhteensä tästä saadaan lähes kolmannes potista eli 107,5 miljoonaa. Rahanjaon perusteita ei olla suoraan missään avattu. Aiemmin tästä kirjoittaessani esitettiin kommentti, että ei niitä voi Uudellemaallekaan jakaa. Tämä ei edes pidä itse asiassa paikkaansa, mutta en sitä edes tavoittele. Näiden kahden lisäksi on aika paljon muutakin Suomea.

Lisäksi Lintilän masinoimana ja varmaankin Sipilän siunaamana viralliseksi Teslan tehdaspaikkaehdotukseksi yhtäkkiä valittiin Vaasa, tuo Lintilän vaalipiiri Pohjanmaalta. Muut ehdokkaat jätettiin rannalle vinkumaan.

Ainahan on vedetty kotiinpäin näissä asioissa, mutta nyt tämä Kepun johdolla vaikuttaisi olevan taas tavallista räikeämpää. Aikooko Sipilän hallitus kenties saavuttaa päätavoitteensa työllistämisasteen osalta nostamalla Pohjanmaan huippulukemiin välittämättä alueellisesta tasa-arvosta? Ei kuulosta kovin reilulta muuta Suomea kohtaan.

EDIT 9.2.2017 klo 13:55: Kommenteissa nostettiin esille rahojen tarkoitus: "Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla."

Kysymys kuuluu: kuinka hemmetissä voi sama pääministeri jaettuaan noilla perusteilla suurimman potin Pohjanmaalle kehua sen työllisyyden olevan Suomen paras Ahvenanmaan jälkeen. Kepu pettää taas!!

]]>
12 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231146-sipilan-ja-lintilan-suhteeton-pohjanmaa-tuki#comments Alueellinen tasa-arvo EU-tuet Juha Sipilä Mika Lintilä Työllisyys Thu, 09 Feb 2017 07:56:57 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231146-sipilan-ja-lintilan-suhteeton-pohjanmaa-tuki
Keskustan Lintilä, Sipilä ja Rehn jakavat EU-rahat kotiseudulle http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230706-keskustan-lintila-ja-rehn-jakavat-eu-rahat-kotiseudulle <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213669-paatos-346-milj-eusta-painotetaan-pk-yritysten-kansainvalistymista">Hallitus päätti tänään torstaina EU:n rakennerahaston ja valtion rahoituksen jaosta</a>. Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.</p><p>Kävin mielenkiinnosta katsomassa miten rahat on sitten jaettu, aikani seikkailin TEM:in sivuilla kunnes löysin <a href="http://tem.fi/documents/1410877/2817500/tiedotteen_liite_verkkoon_2017_RR_AIKO.pdf/36734211-33ba-4b8f-a268-cf2137e7542a">dokumentin</a> jaetuista rahoista. Laitoin muutamia lukuja laskentatulukkoon, kun näyttivät melko suurilta muihin alueisiin verrattuna.</p><p>Nykyisen Työ- ja elinkeinoministerin Lintilän ja pääminiisteri Sipilän kotiseudulle Pohjanmaalle menee tuosta potista Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle noin 88 miljoonaa ja liittojen sekä&nbsp; maakuntaliittojen kautta vielä 19,5 miljoonaa. Yhteensä tästä saadaan lähes kolmannes potista eli 107,5 miljoonaa.</p><p>Juuri lähteneen Olli Rehnin kotiseudulle Savoon menee ELY:lle 73,9 miljoonaa ja liittojen kautta 19,3 miljoonaa. Yhteensä Savon potiksi saadaan 93,2 miljoonaa.</p><p>Nämä kaksi ministerien kotiseutua kuittaavat siis yhteensä 200,7 miljoonaa, joka on jaettavasta potista noin 58%. Aika rouhea on osuus.</p><p>Kait tämä on sitten harkiten ja oikeudenmukaisesti jaettu - noissa paikoissa on vaan niin paljon potentiaalia? Missään ei tosin avata summien taustoja tarkemmalla tasolla.</p><p>Tukialuekartta löytyy <a href="http://tem.fi/documents/1410877/2817500/Tukialueet_suomeksi2017.png/6552b76d-81ef-43f2-ade6-879709bcad26?t=1484633763126">täältä</a>.</p><p>PS. Menin taas kirjoittamaan kaksi blogia samana päivänä, joten aiempi häviää Tuoreimmat-fiidistä. Jos jotakuta kiinnostaa, niin löytyy linkistä <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230680-onko-kohta-uuden-woodstockin-aika">Onko kohta uuden Woodstockin aika?</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus päätti tänään torstaina EU:n rakennerahaston ja valtion rahoituksen jaosta. Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Kävin mielenkiinnosta katsomassa miten rahat on sitten jaettu, aikani seikkailin TEM:in sivuilla kunnes löysin dokumentin jaetuista rahoista. Laitoin muutamia lukuja laskentatulukkoon, kun näyttivät melko suurilta muihin alueisiin verrattuna.

Nykyisen Työ- ja elinkeinoministerin Lintilän ja pääminiisteri Sipilän kotiseudulle Pohjanmaalle menee tuosta potista Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle noin 88 miljoonaa ja liittojen sekä  maakuntaliittojen kautta vielä 19,5 miljoonaa. Yhteensä tästä saadaan lähes kolmannes potista eli 107,5 miljoonaa.

Juuri lähteneen Olli Rehnin kotiseudulle Savoon menee ELY:lle 73,9 miljoonaa ja liittojen kautta 19,3 miljoonaa. Yhteensä Savon potiksi saadaan 93,2 miljoonaa.

Nämä kaksi ministerien kotiseutua kuittaavat siis yhteensä 200,7 miljoonaa, joka on jaettavasta potista noin 58%. Aika rouhea on osuus.

Kait tämä on sitten harkiten ja oikeudenmukaisesti jaettu - noissa paikoissa on vaan niin paljon potentiaalia? Missään ei tosin avata summien taustoja tarkemmalla tasolla.

Tukialuekartta löytyy täältä.

PS. Menin taas kirjoittamaan kaksi blogia samana päivänä, joten aiempi häviää Tuoreimmat-fiidistä. Jos jotakuta kiinnostaa, niin löytyy linkistä Onko kohta uuden Woodstockin aika?

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230706-keskustan-lintila-ja-rehn-jakavat-eu-rahat-kotiseudulle#comments EU-tuet Keskusta Mika Lintilä Olli Rehn Työ- ja elinkeinoministeriö Thu, 02 Feb 2017 15:08:10 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230706-keskustan-lintila-ja-rehn-jakavat-eu-rahat-kotiseudulle