totuus,kauneus,hyvyys Miten saada aikaan muutos, jolla ihmisyys nostetaan suurimmaksi tavoitteeksemme.

Kotimaa

Sellaista pokkaa ei Antti Rinteeltäkään löydy, että sivuuttaisi nyt naisen

Antti Rinne ja hänen johtamansa sdp:n puolueväki tekevät parhaillaan täysillä töitä, jonka päämääränä on muodostaa Suomeen demarijohtoinen hallitus, jonkalainen on viimeksi nähty täällä vuosina 1999–2003.

Puolitin lihankulutukseni -enkä luopunut yhtään mistään

Olen ollut lihan suurkuluttaja. En ole koskaan laskenut paljonko sitä olen syönyt, mutta reippaasti kuitenkin.

Pikku hiljaa ruokavalioni alkoi kuitenkin muuttua. Annoskoot pienenivät, leivälle tuli kahden meetvurstisiivun sijaan yksi, tai ei lihaa ollenkaan. Pitsan päälle tulee nykyään kasviksia ja vaikka katkarapuja aiemman parin-kolmen lihalaadun sijaan ja niin edelleen.

Kansallismielisyyden tyhjä kupla

Mitä hyötyä on dramatisoida kansallismielisyydellä? Suomi ei ole koskaan tunnustanut itseään eurooppalaiseksi, eli Suomi on niin kansallismielinen kuin se on aina ollut. No onhan siitä hyötyä politiikassa vouhkata jostain kansallismielisyydestä, vaikka sen lisääminen ei suomalaisille mitään uutta tuo.

Me kun olemme kansallismielisiä, niin kansallismielisiä kuin aina olemme olleet.

Yhteisöllisyyden voima

Kävelen nuorena 80-luvun Helsingissä kadulla. Pysähdyn liikennevaloihin ja yritän olla katsomatta vieressä olevia ihmisiä. Mitä he ajattelevat minusta? Kun vilkaisen sivulle naapuri näyttää mulkaisevan minua kiukkuisena. Ylitän kadun yrittäen pysyä erossa muista. Seuraava tapaaminen ahdistaa jo etukäteen.

Uuden enemmistöhallituksen muodostamisesta

Uuden enemmistöhallituksen muodostaminen ei ole tulevalle hallituksenmuodostaja Antti Rinteelle mikään läpihuutojuttu. Tämän takaavat ennätyksellisen tasainen vaalitulos, sekä vaalien voittajan SDP:n saama vaatimaton ääniosuus 17,7% vaaleissa. Vaihtoehtoja vähentää myös muiden puolueiden ilmituomat kannat perussuomalaisten "arvoista". Painetta lisää vielä Suomen heinäkuun alussa alkava Euroopan unionin puheenjohtajuus.

Vapaa maa

Lähes aina kun puhutaan suomalaisten itsenäisyydestä ja sen tuomasta vapaudesta, viitataan puheella joko Suomen itsenäistymiseen tai toisen maailmansodan tapahtumiin. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka paljon poliittiset ja asenteelliset uudistukset ovat muuttaneet elämäämme vaikkapa 1980 -luvun jälkeisenä aikana. 

Hallitustunnustelijan kysymyspatteri

Antti Rinne lähtee tunnustelemaan enemmistöhallitusta ja hän on yhdessä Sanna Marinin ja Li Anderssonin kanssa laatinut kysymyspatteriston, joka vahingossa tuli myös minun sähköpostiini.

 

Kysymme ensimmäiseksi, onko edustamanne puolue valmis kaatamaan aktiivimallin?

Jos olette valmiit kaatmaan aktiivimallin voitte lukea eteenpäin, muussa tapauksessa valitamme tapahtunutta.

Toinen kysymys, the second question. Haluatteko että Suomen rajavalvontaa tiukennetaan haittamaahanmuuton estämiseksi?

Suomi siirtynyt ”heimoistumisen” aikakauteen, mistä on varoitettava

Amerikkalainen politologi Francis Fukuyama on aiheuttanut vilkkaan keskustelun pohdittuaan Foreign Affairs -julkaisussa identiteettipolitiikkaa. Hän on huolissaan demokratioiden kriisistä ja pitää politiikan ”heimoistumista” yhtenä kriisin aiheuttajana. Fukuyama on julkaissut aiemmin viime vuonna teoksen Identity. The demand for dignity and the politics of resentment, mikä on vapaasti käännettynä: Identiteetti. Arvostuksen vaatimus ja kaunaisuuden politiikka.

 

Eduskuntavaalit takana – hallitusneuvottelut edessä

Suomi on saanut uuden eduskunnan. Uusi eduskunta on entistä punavihreämpi ja sukupuolten edustajien suhteen tasapainoisempi. Niin demarit kuin vihreät ja vasemmistoliittokin ottivat sunnuntaina vaalivoiton. Eduskuntavaaleissa suurimman voiton siis ottivat puolueet, jotka korostavat eriarvoisuuden vähentämistä ja kestävää ilmastopolitiikkaa.

Vaalianalyysi 2019 - mitä tapahtui?

Vaalit on käyty ja voidaan analysoida tuloksia. Yllättymään taas päästiin. Kertooko se gallupennustajien heikkoudesta vai kansan arvaamattomuudesta jääköön lukijan harkinnan varaan :-) 

Heti ennakkoäänten tultua tauluun havainto oli, että SDP:n johto ei ole niin vahva kuin oli oletettu. Kokoomus tuli lähelle. Paikkaero oli sillä hetkellä muistaakseni 41 - 38 demareiden hyväksi.

Varsinaisen vaalipäivän ääniä laskettaessa taas keskeiset kaksi havaintoa oli Perussuomalaisten vahva kiri ja Vihreiden kannatuksen hupeneminen. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä